Kaikkea Barbien kuvaamisesta

Aloittaja Maritsa, kesäkuu 20, 2015, 19:41:07

« edellinen - seuraava »

Maritsa

Tässä ryhmässä on aika paljon  :barbie:-kuvaajia!  :photo:  :smiley:

Tähän ketjuun saa laittaa kysymyksiä, vinkkejä, neuvoja, mielipiteitä ja kaikkea muutakin mitä tulee mieleen :barbie:-kuvauksesta !  :peukku:

Mikä sai sinut ottamaan ensimmäisen Barbie-kuvasi?   :blush:

Kyselen tätä siksi, koska liittyessäni muutama vuosi sitten tähän ryhmään ajattelin etten koskaan ota ensimmäistä  :barbie:-kuvaa.  :cuteno: Mutta toisin kävi...  :blush: Kun otin ensimmäisen kuvan, niin sitten tuli otettua toinen ja kolmaskin. Eli koukkuun jäin!  :presenting:

Myös kannustuksia voi postata, niille joilla on suuri kynnys ottaa "Se ensimmäinen  :barbie:-kuva".  :joukkohali:


Silky

Aloitin keräilyn tuossa 2007 paikkeilla ja otin ekat kuvat aika pian. Pääsyy oli kai se osallistuminen; "kun muutkin".

Ainakin omasta mielestäni olen kehittynyt valokuvaajana tosi paljon. Täytyy löytää hyvät kuvakulmat, ja saada ruutu ikään kuin täyteen. Kun halusin parantaa kuviani, tutkiskelin kuvia joista pidin; mitä niissä oli mitä minulta puuttui, miten kuva oli sommiteltu jne.

Jos neuvoja pitäisi antaa... Tausta pistää yllättävän paljon silmään -kantsii miettiä pari kertaa näyttääkö nuken takana esim. tiskipöytää  :peukku: Ja salamankäyttöä miettisin. Se on usein erittäin raju valo. Mitäs muuta... etsi se oma tyylisi kuvata! Barbien kuvaaminen on ennen kaikkea hurjan hauskaa!  :photo:
~~~~
www.flickr.com/silkysdolls
~~~~

Milia C

Se voi olla myös hurjan masentavaa... kun itse katselee upeta kuvia ja yrittää perässä niin eipä se onnistukaan. Kameraan pitäisi tutustua juurta jaksaen, valoa pitäisi olla riittävästi muttei liian karkeaa, pitäisi olla vakio valokuvausnurkka, en tykkää että kuvausvaloja ja kaikkea pitäisi jatkuvasti ravata ylös alas ja piiloon... muuten ne mahdukaan olemaan. Kovin pitkälle en uskalla pihalle mennä nukkejen kanssa koska pelkään että niille tapahtuu jotain  :chuckle: pitäisi olla myös valkokuvausteline /tripod kun ottaa ilman kameraa koska en osaa olla niin paikoillani ettei kuva tärhtäisi yhtään... ja huomaat että kuvat ovat sitten liian pimeitä. Tausta pitäisi ripustella joka kerta koska on sitä tavaraa ettei sieltä nyt jotain paistaisi pitäisi ottaa lattiaa vasten...

Joten kuvaaminen on minulle hankalaa, kynnys kuvaamiseen on aika suuri.
Joskus yritän kuitenkin...
"I reject your reality and substitute it for my own"
-Adam Savage-

myrva

Vähän samoilla linjoilla Milian kanssa, nukkejen vaatettettaminen ja muu touhuaminen on sinänsä kivaa. Valokuvaamisen suhteen tulee juurikin tuo viitsimiskysymys. Mulla henk.koht. käy uuseammin niin että kuvaan roppakaupalla ja sitten en koskaaan käy niitä läpi. Siksi teenkin nykyään ennemmin kunnolliset pari kuvaa, ja käyn heti puikkoihin.

Kuvaaminenkin on todella ihanaa puuhaa, silloin kun siihen ehtii ihan oikeasti paneutumaan kunnolla. Siksi kuvaankin ennemmin ulkona kuin sisällä, ei tartte lavastaa niin paljoa ! :tongue:

Vivi

Olen myös samoilla linjoilla Milian kanssa. Nykyään en enää juurikaan viitsi kuvata nukkejani muuten kuin luettelointitarkoituksessa. Olihan se ihan kivaa hommaa.  :smiley:
If it makes you happy...

Alice

Kiva aihe! Valokuvaaminen on yksi tärkeimpiä osia koko harrastuksessa mulle. Tilanpuute kyllä rajoittaa sitä, en pysty rakentelemaan niin monimutkaisia kuvaustaustoja kuin haluaisin, koska kaikki pitää purkaa melkein heti kuvaamisen jälkeen. Useimmiten nappaan vain jonkun pahvin taustaksi. Oma studionurkkaus kunnon valoilla olisi ihan unelma :) Ulkona en oikein tällä hetkellä tykkää kuvata, koska mulla ei ole omaa pihaa tai parveketta ja siellä on ötököitä, tuulee, nuken kengät tippuu jalasta ja häviää, ohikulkijat töllöttää jne. Sisällä olosuhteet ovat kontrolloidummat, vaikkakin valaistus usein riittämätöntä  ::)

Kun otan nukkekuvia, vältän salamaa, pyrin mahdollisimman lähelle luonnonvaloa ja laitan kuvan taustalle ison pahvin tai (melko) rypyttömän kankaan. Omissa kuvissa häiritsee, jos nuken hiuksia on sen naaman edessä joten yritän aina sukia niitä kuriin veden tms. avulla.

Tärkeintä on kuitenkin se, että on hauskaa! Joskus huomaan, että kuvaaminen menee vähän suorittamisen puolelle tai inspiraatiota vain ei ole  ja silloin pidän taukoa kuvaamisesta. Nuket onneksi jaksaa aina odottaa vaikka monta kuukautta  :D


Adalmina

Mulla on sisäkuvissa kohdevalona sellainen pitkä led valo/"taskulamppu" ja ihan vaan toisella kädellä sitä pidän ja vaihtelen valon suuntaa.
Ja yleensä kun ottaa paaalllljjjoooonnnn kuvia samasta, vähän vaan eri suunnista ja eri valon kohdennuksista niin joku saattaa joskus onnistuakin  :peukku:

Nykyisin lavastaminen on jäänyt minimiin, vaikkakin se kivaa oliskin, joten pihalla on helpoin kuvata. Eikä tarvi lisävaloakaan.

Merineiti

Pääasia, että kuvaa jos tykkää kuvata :)

Kohdevaloissa nuket voi olla hankalia, kun vinyyli kiiltää... valoa pitäisi saada, mutta ilman salamaa, luonnonvaloa mahdollisimman paljon, sekä käyttää hyödyksi heijastavia pintoja, vaikkapa meikkipeilin asettaa nukkea kohti (itse kuvan ulkopuolelle) niin vähän täydentää varjoja tai luo jänniä efektejä, tai vaikka kopiopaperi ajaa asiansa sellaisena - en nyt millään muista oikeaa termiä, valokuvaajilla on usein sellainen iso valkoinen varjo taikka kuutio kohdistettu kuvattavaan :P 

Nykyään otan lähinnä ripeitä räpäytyksiä ihan puhelimen kameralla (instagrammiin) ei ole niin justiinsa teknisen täydellisyyden kanssa, kun ovat netissä/luurilla selattaviksi menossa.

Tärähtämistä koitan hillitä tukemalla kameran johonkin, monesti se lähimpänä oleva kirja, laatikko tms. joutuu työhön... tai vaikka barbien pöytä, ulkona vaikka kivet tai kukkaruukut. Puhelimelle voi askarrella vaikka tyhjästä vessapaperirullasta kertakäyttötelineen, leikkaa puhelimenmenevän viillon, ja litistää vähän pohjaa,
(tässä tehdään "kaiutin" mutta sama tekniikka https://www.youtube.com/watch?v=UBvSYRz81BA )
And all I ask is a tall ship and a star to steer her by;

Aliyah82

Kertokaapas te osaavimmat, että mikä ihme on vikana kun nykyään kaikissa kuvissa nukkejen naamat ovat sumeina. Kamerana jokusen vuoden vanha Canon 1100D ihan tehdasrungolla. Lähikuvat eivät onnistu luonnollisesti ollenkaan, mutta nykyään joka ikisessä nukkekuvassa nuken naama on sumea. Yritän tarkentaa ja tarkentaa, pidän käden vakaana ja myöskin valaistus pitäisi olla riittävä ja tausta tasainen. Tarkennusta ei luonnostikaan saa pois. Joskus hyvällä tuurilla jos tarkentaa naaman sijaista esim. nuken paitaan, niin saattaa tulla terävähkö kasvokuva. :eieieiei:

Silky

#9
^Ekana tulee mieleen että liian hämärää, ainakin mulla tuppaa tulemaan suttuisia kuvia muulloin kuin kesällä.
Ja jos kasvokuvat on aina sumeita... Makrolla vai ilman? Makro yleensä auttaa lähikuvien kanssa, itselläni ainakin. Tietsikka auttaa myös; en tykkää käsitellä kuvia/nukkeja Photoshopilla tunnistamattomiksi mutta säädän aina valoa, kontrastia yms. jälkikäteen.
~~~~
www.flickr.com/silkysdolls
~~~~

Aliyah82

Valoa on sen verran että iltaisin kaksi spottia suuntaa nukkea kohti, päivällä päivänvalossa mutta esim. peili tekemässä lisävaloa. Pitää kokeilla esim. huomenna vähän paremmin eri kohdalla, lähempänä ikkunaa. Ja tosiaan putki on myös huono, lähikuvat ja makrot ei todellakaan onnistu ja automaattitarkennus (jota en osaa ottaa päältä) surraa ees taas ja blurraa kuvat :-\

Puppeteer

Makro-ongelmalta kuulostaa. Minkälainen makro sinulla on, esim. onko tietoa senttimääristä/kertoimista? Makron kanssahan se tarkkuus tulee siitä, että se on juuri oikean etäisyyden päässä kuvauskohteesta. En tosin ole aikoihin käyttänyt kameraa ja makroa, mutta kännykkä ja makro ovat sitäkin tutummat. Nyt on sitten kunnon makro, kun tarkennus on 20 kertainen!  :D

Silky

Olen yllättynyt siitä miten hyviä kuvia saa kännykällä -ei kantsi väheksyä sitäkään vaihtoehtoa  :peukku:
~~~~
www.flickr.com/silkysdolls
~~~~

Poris

Iso aukko vähentää syvätarkkuutta. Pieni aukko vaatii pidemmän valotusajan, mutta jos aukko on pienempi kuin 6, pitäis syvätarkkuutta olla jo aika paljon. Aukosta 13 eteenpäin melkein kaikki yleensä alkaa olla terävää, riippuu toki objektiivista, mutta noin karkeasti haarukoiden. Pienillä aukoilla jalusta on välttämätön, valotusaika voi olla sekunteja valaistuksesta riippuen.

Ja kyllähän kaikissa obiskoissa on manuaalitarkennus. Nappula vain MF-asentoon, ja sitten zoomaa esikatselukuvan mahdollisimman suureksi ja tarkentaa kasvoihin.

Etsimen kautta ei tarkkaa tarkennusta voi yleensä tehdä, ellei ole onnistunut säätämään etsimen dioptriaa tarkasti oman silmän mukaiseksi. Eikä siitä silti näe riittävän tarkkaan.

Järkkäri jalustalle ja ihan kaikki säädöt manuaalille, niin silloin alkaa saada hommaa hallintaan. Kohde ei ole liian vilkas millekään säädölle. :)

Rana

Tigeristä ostin neljällä eurolla puhelimeen klipsillä kiinnitettäviä linssejä. Oli laajakuva, kalansilmä ja macro. Olin kyllä hämmästynyt kuinka hyvin tuo macro toimii. Sain nuken silmistä tosi hyviä kuvia. Vielä en saa niitä tänne laitettua  :-\. Halusin kuitenkin vinkata Tigerissä käyntiä jos nukkejen kuvaus kännykällä kiinnostaa.
Olen vakavissani, se oli vitsi!

blogi